Hankesuunnittelu
Hankesuunnittelun tavoitteena on hankkeen kuvaaminen ja määrittely niin, että sen perusteella voidaan tehdä päätös hankkeen käynnistämisestä. Hankesuunnitelman toinen tehtävä on toimia lähtötietona suunnittelulle.
Hankesuunnittelun lähtötietoina toimivat yleensä tarveselvitys, tiedot kohteen palvelutarpeesta sekä näkemys palvelutarpeen kehityksestä. Esimerkiksi koulujen ja päiväkotien kohdalla oppilas- ja lapsiennusteet muodostavat lähtökohdan hankkeen mitoitukselle.
Kuntien tiukentuva talous haastaa hankesuunnittelijan etsimään kustannustehokkaita ratkaisuja tarveselvityksen kuvaaman tilatarpeen ratkaisemiseksi. Usein hankesuunnitteluun on järkevää liittää jonkin verran toimintaympäristön laajempaa tarkastelua, jotta saadaan käsitys siitä, kannattaisiko hankkeeseen liittää myös muiden toimijoiden tilatarpeita, jotka olisi kustannustehokasta ratkaista osana hanketta esimerkiksi tilojen yhteiskäytön avulla. Toteutettaville tiloille on yleensä kysyntää myös päiväkäytön ulkopuolella.
Hankesuunnittelun keskeistä sisältöä ovat hankkeen tilatarpeen arviointi, lähtötietojen varmistaminen, hankkeen tontinkäytön ja tilaratkaisun laatiminen, teknisten ja toiminnallisten tavoitteiden määrittely, tilaohjelman laatiminen, omistus- ja toteutusmuotojen määrittely sekä kustannusarvion laatiminen. Hankesuunnitelma raportoidaan yleensä perinteisenä A4-raporttina, joka sisältää viitesuunnitelmat, tilaohjelman ja muut dokumentit liitteinä. Hankesuunnitteluun kuuluu olennaisesti myös päätöksentekoa tukevan esitysaineiston laatiminen ja hankkeen esittely päättäjille.
Hankesuunnittelu on hankkeen sisältöön ja kustannuksiin eniten vaikuttava suunnitteluvaihe. Se on kustannuksiltaan edullinen, mutta vaikuttavuudeltaan huomattava tehtäväkokonaisuus. Hyvin laadittu hankesuunnitelma säästää asiakkaan varoja enemmän kuin konsultointi maksaa.
Hankesuunnitteluun kannattaa osallistaa riittävä määrä sidosryhmiä, jotta hankkeeseen ei tarvitse lisätä toimintoja ja laajuutta hankesuunnitelman perusteella tehdyn hankepäätöksen jälkeen. Riittävän laaja osallistaminen varmistaa myös sen, että hankesuunnitelmalla saadaan kuvattua hankkeen toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet luotettavasti.
Hankesuunnittelun lopputuloksena syntyy perusteltu esitys hankkeen sisällöstä, vaihtoehtoisista ratkaisumalleista, tontinkäytöstä, tilaratkaisusta, teknisistä, laadullisista ja toiminnallisista tavoitteista, kustannuksista, aikataulusta, omistus- ja toteutusmuodosta sekä hankkeen tulevista työvaiheista ja päätöksistä. Hankesuunnitelma saattaa muodostaa joko esteen tai perusteen hankkeen toteuttamiselle.