Kapasiteettitarkastelu
Kapasiteettitarkastelulla määritetään palvelurakennuksen tai palveluverkon rakennusten mahdollistama palvelukapasiteetti. Kapasiteettitarkasteluja voidaan tehdä esimerkiksi kouluista, päiväkodeista ja muista toimitiloista. Tarkastelu perustuu laskentaan, jossa tarkastellaan tiloja, henkilömääriä ja käyttötuntimääriä. Näiden perusteella saadaan määritettyä tiloille palvelukapasiteetit laskennallisesti.
Hyvä esimerkki kapasiteettitarkastelusta on koulukapasiteettitarkastelu, jonka tavoitteena on määrittää kunnan opetustiloille realistiset ja vertailukelpoiset oppilaskapasiteetit. Tarpeen oppilaskapasiteettien määrittämiselle muodostaa usein tavoite tehostaa koulurakennusten tilatehokkuutta sekä pyrkimys jakaa kuormitusta tarkoituksenmukaisesti yksiköiden kesken. Selvityksellä inventoidaan kunnan koulujen käytettävissä olevat opetustilat ja niiden perusteella määritetään kouluille opetuksen tuntijakoon perustuvat opetustilojen lukumäärät ja siihen, sekä tavoiteltaviin ryhmäkokoihin perustuvat oppilaskapasiteetit. Oppilaskapasiteettien perusteella saadaan kullekin koululle määritettyä täyttöasteet ja oppilastaseet.
Kapasiteettitarkasteluja voidaan tehdä myös päiväkodeista, joiden kohdalla menetelmä poikkeaa kouluista, mutta noudattaa kuitenkin samoja yleisiä periaatteita. Tarvetta kapasiteettitarkasteluille aiheuttavat esimerkiksi päiväkotiverkkoon kohdistuvat muutokset, tilahankkeet, palveluverkon tehostamistavoitteet sekä päivähoitoon kohdistuvat muutokset, kuten hoitopäivän pituuteen, henkilömitoitukseen tai päivähoidon hinnoitteluun liittyvät muutokset. Usein on hedelmällistä tarkastella koulu- ja päiväkotiverkkoja kokonaisuutena, koska molemmat palveluverkot kytkeytyvät monin tavoin yhteen esimerkiksi nykyaikaisissa oppimiskeskuksissa.
Samoja periaatteita käyttäen palvelukapasiteetti kyetään määrittämään mistä tahansa palvelurakennuksesta, josta on käytettävissä tiedot tiloista, niiden käyttötavasta, käyttöajoista ja henkilömääristä.
Kapasiteettitarkastelu edellyttää lähtötietoina tilojen pohjapiirrokset, henkilömäärät, ryhmäkoot, mahdolliset henkilömääräennusteet sekä mahdollista tarkentavaa tietoa käytöstä. Esimerkiksi koulujen kohdalla kuntakohtaiset käytännöt erityisopetuksen kohdalla voidaan ottaa huomioon laskennassa.
Kapasiteettitarkastelu raportoidaan niin, että tilaaja saa tiedot yksiköiden palvelukapasiteeteista, täyttöasteista sekä mahdollisista vapaista paikoista. Näin esimerkiksi koulujen kohdalla raportoidaan oppilaskapasiteetit, täyttöasteet ja oppilastaseet ja päiväkotien kohdalla lapsikapasiteetit, täyttöasteet ja lapsitaseet.
Kapasiteettitarkastelun perusteella kunta saa käsityksen esimerkiksi koulukapasiteeteista yksiköittäin, alueittain ja kouluasteittain. Tämä tukee kuntaa kouluverkkoa koskevissa investoinneissa, rakennusten poistamisessa sekä palveluverkon kehittämisessä. Kapasiteettitarkastelu muodostaa hyvän lähtökohdan palveluverkkoon suunniteltavien uusien palveluyksiköiden mitoittamiselle. On järkevää tietää palveluverkon nykyinen kapasiteetti ennen kuin siihen rakennetaan uutta tilaa. Kapasiteettitarkastelu on usein tehokkain keino välttää palvelurakentamista.
Selvityksen perusteella kunta havaitsee palveluverkon tunnistamattoman kapasiteetin ja usein välttää investointitarpeen käyttämällä palveluverkon nykyistä kapasiteettia tehokkaammin.